Kolme perustelua Frithiof Strandellin puutalojen säilyttämisen puolesta:
1. Turun kaupunkikuva tarvitsee kerroksellisuutta, vaihtelua ja mielenkiintoisuutta, joiden avulla sen erottaa kaupungin reunoilla olevista kauppakeskuksista. Ainoastaan näin saamme luotua ilmapiirin joka on henkisesti stimuloivaa sekä turisteille että kaupunkilaisille.
Argumentti että “yhtenäinen kaupunkikuva” olisi jotenkin kauniimpi ja harmonisempi, joka kaavoitusjohtaja Markku Toivonen käyttää perusteluna siihen että Frithiof Strandellin puutalot purettaisiin, on harhaanjohtava eikä pidä paikkaansa. Katsokaa vaikkapa Humalistonkatua, joka on noussut Turun mielenkiintoisimmaksi kaduksi nimenomaan sen takia että siinä on erityyppisiä taloja eri aikakausilta, joukossa Strandellia, Aaltoa, Bryggmania ja Pekka Pitkästä. Varsinkin sen jälkeen kun saatiin pelastettua ja kuunnostettua Strandellin kivitalon Pulssia vastapäätä sekä sen vieressä olevan jugendtalon. Nämä talot, joita kaupunginhallitus aikanaan halusi purkaa, toimivat kauniisti ja mielenkiintoisesti viereen rakennetun uuden kerrostalon kanssa. Harmoniaa ja kauneutta syntyy yhtä lailla kontrasteista.
Verrataan vaikkapa Eerikinkatuun, entisen pääpostin toisella puolella, missä kaupunkikuva on yhtenäistetty rakentamalla uuden kerrostalon pihalla olevan entisen seurakuntatalon eteen. Lopputulos on “julkisivuseinä” joka on masentava ja tukkoinen.
Argumentti että “yhtenäinen kaupunkikuva” olisi jotenkin kauniimpi ja harmonisempi, joka kaavoitusjohtaja Markku Toivonen käyttää perusteluna siihen että Frithiof Strandellin puutalot purettaisiin, on harhaanjohtava eikä pidä paikkaansa. Katsokaa vaikkapa Humalistonkatua, joka on noussut Turun mielenkiintoisimmaksi kaduksi nimenomaan sen takia että siinä on erityyppisiä taloja eri aikakausilta, joukossa Strandellia, Aaltoa, Bryggmania ja Pekka Pitkästä. Varsinkin sen jälkeen kun saatiin pelastettua ja kuunnostettua Strandellin kivitalon Pulssia vastapäätä sekä sen vieressä olevan jugendtalon. Nämä talot, joita kaupunginhallitus aikanaan halusi purkaa, toimivat kauniisti ja mielenkiintoisesti viereen rakennetun uuden kerrostalon kanssa. Harmoniaa ja kauneutta syntyy yhtä lailla kontrasteista.
Verrataan vaikkapa Eerikinkatuun, entisen pääpostin toisella puolella, missä kaupunkikuva on yhtenäistetty rakentamalla uuden kerrostalon pihalla olevan entisen seurakuntatalon eteen. Lopputulos on “julkisivuseinä” joka on masentava ja tukkoinen.
2. Frithiof Strandell on Turun ehdottomasti merkittävin arkkitehti, vaikka hänestä harvoin puhutaan. Strandell on suunnitellut suurin osa merkittävimmistä jugendtaloistamme esimerkiksi Albatross, Panttern, Hjorten, Hamburger Börs, sekä lukuisia muita kauniita rakennuksia, joista huokuu iloisuutta ja jotka tekevät Turusta inhimmillisen kaupungin.
Purku-uhaiset talot kuuluvat Strandellin ensimmäisiin. Ei kovin persoonallisia vielä, mutta kuitenkin täynnä kaunista puutalo-ornamentiikkaa. Kunnostettuina nämäkin tulevat olemaan kuin timantit ja tulevat tekemään, yhdessä palolaitoksen ja Siirtolaisinstituutin talon kanssa, tästä risteyksestä erittäin kauniin ja mielenkiintoisen.
Jo arkkitehtuurihistoriallisista syistä tulisi Strandellin talot säilyttää.
Purku-uhaiset talot kuuluvat Strandellin ensimmäisiin. Ei kovin persoonallisia vielä, mutta kuitenkin täynnä kaunista puutalo-ornamentiikkaa. Kunnostettuina nämäkin tulevat olemaan kuin timantit ja tulevat tekemään, yhdessä palolaitoksen ja Siirtolaisinstituutin talon kanssa, tästä risteyksestä erittäin kauniin ja mielenkiintoisen.
Jo arkkitehtuurihistoriallisista syistä tulisi Strandellin talot säilyttää.
3. Paljon töitä on tehty, yli kymmenen vuoden ajan, että Strandellin talot voitaisiin säilyttää. Ensimmäistä kertaa Turussa on myös kokeiltu sovitteluprosessia, missä kaikki osapuolet ovat olleet mukana. Jos lopputuloksena on ehdotus missä talot voidaan säilyttää ja joka antaa rakennusyhtiölle käytännössä yhtä paljon rakennusoikeutta, niin tätä olisi ehdottomasti pitänyt viedä ykkösvaihtoehtona lautakunnalle.